Hyvä esitys pysyy asiassa, säilyttää punaisen langan ja sopii esityskontekstiin. Mielestäni jälkimmäinen ominaisuus, eli konteksti, on kaikkein tärkein. Konteksti määrää, millaista sisältöä esitykseltä odotetaan. Ilman, että tietää kontekstia, on mahdoton tietää etukäteen tekeekö esitys vaikutusta yleisöön vai ei. Kontekstin tiedostaminen ei tarkoita, että pitäisi tehdä juuri sellainen esitys, mitä yleisö luultavasti odottaa. Jos esitys laaditaan juurikin päinvastaiseksi, kuin mitä odotetaan, vaikutus voi olla moninkertainen ja sanoman läpimeno helpottuu. Ihminen huomioi yleensä paremmin sitä, mitä ei ole tottunut näkemään kuin sitä, mihin on jo kerennyt rutinoitumaan. Informaatiointensiivisissä esityksissä on hyvä pitää mielessä se, että yleisö pääsee sisältöön kiinni ilman, että tarvitsee miettiä esityksen muotoseikkoihin.

Hyvä Powerpoint-esitys sisältää yleensä vain vähän tekstiä. 30 pisteen fonttikoko ja pari kolme lausetta per kalvo on aika hyvä nyrkkisääntö, kun lähdetään tekemään esitystä, joka on tarkoitus esittää esimerkiksi puheen säestyksellä. Kalvolla ei esitetä muuta, kuin esityksen pääkohdat, jotta yleisön tarkkaavaisuus säilyy puhujassa. Myöskin efektit ja epäselvät layoutit ovat huomionarvoisia. Jos esityksen jokainen kalvo vaihtuu eri tavalla pyörimällä, kieppumalla, räjähtämällä, pikselöitymällä, viuhahtamalla tai suihahtamalla on varmaa, että esityksen seuraajalla on pallo hukassa muutaman kalvon jälkeen. Myöskin jos katsoja joutuu etsimään jokaista tiedonmurusta 16,900,000-värisestä epäharmonisesta, satunnaisesti asetellusta sateenkaarikalvosta, voi buranajonossa olla ruuhkaa.

Harjoitustyön aihe muuttui viime hetkillä kreikkalaisesta mytologiasta japanilaiseen mytologiaan. En ymmärrä, miksi en aimmin tajunnut ottaa aiheeksi samuraiden elämää, koska kyseinen asia on ollut mielenkiintoni kohde jo kauan. Eli harjoitustyö kertoo samuraiden elämästä ja heidän elämänsä tarkoituksesta.

Harjoitustyön tekemisessä hauskaa oli päästä tutkimaan samuraimytologiaa. Vähemmän hauskaa oli karsia kaikki "ylimääräinen" materiaali pois itse esityksestä. Aiheen käsittely tapahtui mytologianäkökulmasta, eikä niinkään yltiörealistiselta pohjalta, joka antoi vapauksia aiheen esittämisen suhteen. Pieni ihannointi samuraita kohtaan toivottavasti sallittakoon. Toivottavasti esityksen konteksti ja esitystilaisuus osaltaan myös sallii aiheen käsittelyn glorifioivalla sävyllä.

Esityksessä pyrin käyttämään länsimaissa tunnettuja Japaniin viittaavia esteettisiä tyyliarvoja. Väritys, kuvitus ja hidas kuvien feidaus noudattavat rauhallista ja mieltä rentouttavaa tyyliä. Säikyttelyä tai shokeeraamista ei harrasteta. Fontit on valittu aasialaista tyyliä noudattaen. Pääotsikot ovat tarkoituksella hieman epäselvähköjä, ja niissä on rankasti yhdistetty länsimaista ja japanilaista fonttityyliä. Esitys johdatetaan läpi rauhallisesti. Jokainen kalvo tuo lisäinformaatiota edelliseen, ja punaisena lankana säilyy esityksen pääasia, eli samurain elämän ennalta määritetty luonne. Yksityiskohtaisuuksiin ei mennä kuin parissa kohdassa, jotka tuovat jännitettä esitykseen. Presentaatio on samalla suppea katsaus samuraihistoriaan, kuten myös samuraifilosofiaan.

Elämän tarkoitusta on pohdittu oppineiden ja oppimattomien toimesta jo vuosisatoja. Universaalia johtopäätöstä asiaan ei kuitenkaan ole löydetty. Itse kysymys elämän tarkoituksesta, elämästä ja tarkoituksesta herättää enemmän kysymyksiä ja keskustelua kuin mitä vastauksia on tarjolla. Ehkä koko asian ajatteleminen on täysin turhaa. Ehkä kysymys elämän tarkoituksesta on väärin esitetty tai on itsessään väärä. Ehkä jokaisella olennolla on oma vastauksensa kysymykseen.

Harjoitustyössä ajattelin yrittää välttää eksistentialismiin ja muuhun filosofointiin liittyvät sudenkuopat ja käsitellä elämän tarkoitusta jossakin mytologisessa kontekstissa. Tutkimuskirjallisuutta aiheesta tuskin löytyy ylenpalttisesti, joten lähdemateriaalin tulkintaa tulen harrastamaan jonkin verran. Aihevalinnasta lisää itse harjoitustyössä.

Urhea kalastaja pelasti kaverinsa hyisestä vedestä

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Vanhat koulukaverit, Pera (33) ja Masa (34), olivat kalastamassa lapsuutensa sijoilla Patosjärvellä syyskuussa. Vaikka työttömyys ja naisettomuus painoikin mieltä, kaverukset nauttivat luonnon hiljaisuudesta ja kauneudesta täysin siemauksin. Yhtäkkiä Pera joutui veden varaan, kun hänen onkeensa tarttui suuri kala. Masa pystyi pitämään veneen pystyssä ja koska toveria ei jätetä, pelasti hengenvaaraan joutuneen kaverinsa ja hälytti matkapuhelimellaan välittömästi apua. Hypotermiasta kärsinyt Pera kiidätettiin pelastushelikopterilla sairaalaan. Sairaalasta päästyään Pera kommentoi kalastusretkeään: "Henkihän tossa meinas mennä, mutta tulipahan ennätyskala!" Kala oli suurin koskaan järvestä ongittu ja painoi 13,5 kiloa.

 

Kyseisessä uutispätkässä on käytetty "toveria ei jätetä" -kliseetä, korostettu henkilöiden elämäntilannetta ja luotu toisesta kalastajasta sankarihahmo. Kyseiset asiat auttavat kohderyhmää (peräkammarin pojat) samaistumaan uutiseen. Tilannekuvauksen perusteella Pera ja Masa edustavat mielestäni perisuomalaista sisukasta ja sisäänpäinlämpiävää mieskuvaa, joille "jätkät" ovat kavereita ja naiset "akkoja".

Logot identifioivat tuotteita, palveluja ja yrityksiä. Seuraavassa muutama tunnettu logo:

Autovalmistaja Mersun tähtisymboli. Kolmisakarainen tähti on hyvin primitiivinen symboli, joka jää helposti ihmisten mieliin. Tähti symboloi glamouria ja loistokkuutta, laatua yli muiden.

Softajätti Microsoftin Windows-ikkunasymboli. Yksinkertainen symboli, joka kuvastaa Windows-käyttöjärjestelmän ikkunointiteknologiaa. Windows 95:n julkaisun yhteydessä käytetyn ikkuna-symbolin värikkyys luo eroa aiemman Windows-version 3.x harmauteen ja värittömyyteen.

Urheilukamppeita valmistavan Niken yksinkertainen "bumerangi". Yksinkertaisen toimiva symboli, jonka tekijä sai aikoinaan palkakseen 35$. Symboli kuvaa jonkinlaista siipeä tai jalkineen abstraktia muotoa. Itse symbolista on tullut helpommin muistettava kuin yhtiön nimestä.

Pelikonsoli XBOX 360:n x-symboli. Futuristinen, scifi-henkinen ja teknovaikutteinen logo luo mielikuvaa ylivertaisesta teknologiasta.

Pelitalo Valven verkkokauppa Steamin logo. Logo on symboloi abstraktia mekanismia, höyrykoneen varmaa toimintaa ja eräänlaista "saat mitä tilaat" -mentaliteettia.

Elekieli on kaikkialla maailmassa suuressa asemassa ihmisten kommunikaatiossa, mutta eleiden merkitykset muuttuvat kulttuurista toiseen astuttaessa. Esimerkiksi kämmenen näyttäminen jollekin tarkoittaa yleensä "pysähdy", mutta Kreikassa kyseinen ele tarkoittaa samaa kuin keskisormen näyttäminen. Myöskin yleisesti käytetty "OK" -merkki, eli etusormen ja peukalon päiden yhdistäminen tarkoittaa Saksassa jotakin hyvin häjyä, ja merkkiä käytetäänkin paljon autobaanalla, kun joku törppöilee liikenteessä.

Euron kolikko on pieni, eikä siihen kannata laittaa mitään moniosaista taideteosta, vaan ennemminkin jokin tunnistettava objekti tai hahmo. Alvar Aallon muotoilu on ollut kova suomalainen vientituote, joten oma ehdotukseni symboliksi olisi pisara, joka iskeytyy täysin tyynen veden pintaan ja luo aaltoja. Tämä asetelma kuvastaa mielestäni sitä asennetta, joka on suomalaisissa vihdoinkin nousemassa pintaan kaiken vaatimattomuuden ja itseluottamuksen puutteen jälkeen, eli vaikuttamisen mahdollisuuden huomaamista. Yksi ihminen voi vaikuttaa moniin ihmisiin ja luoda ilmiön. Yksi yritys voi vaikuttaa maailmanlaajuisesti ja luoda kaupallisesti menestyvän supertrendin. Yksi pisara valtameressä voi aiheuttaa suuret aallot ja purkaa pintajännityksen.